![Vartioinnin olematon vaikutus]({"default":"https://www.karhutiimi.fi/wp-content/uploads/2017/05/tytto-vaaka-1.web_.jpg","2x":"","mobile":"","responsive":"true"} "Vartioinnin olematon vaikutus")
Käyttääkö teidän organisaationne vartioimisliikkeiden palveluita? Tiedättekö, onko niillä vaikutuksia toimintaanne ja jos on niin missä määrin? Kun investoitte turvaamistoimenpiteeseen niin saatteko sille katetta?
Valitettavan usea vartiointipalveluiden ostaja ei tosiasiallisesti tiedä, ovatko hänen tilaamansa toimet tehokkaita. Vartiointiliikkeiltä saa myös surullisen harvoin vaikuttavuusanalyysiä ostetuille tai harkinnassa oleville palveluille. Miksi näitä perusteita ei osata vaatia? ROI-argumentaatio on millä tahansa muulla alalla perusvaateena myynti- ja ostoprosessin etenemiselle. Turvallisuustoimenpiteiden validoinnista on muistaakseni aikanaan käynnistetty TEKES- hankkeitakin. Tuloksiin en tässäkään muista törmänneeni.
Vartioimisliikkeen on Suomessa lakimääreisesti kirjattava vartijan toimenpiteet tapahtumailmoitusten muodossa. Esimerkiksi kaupan alalla kirjataan perinteisesti myös anastusilmoituksia. Minne tämä kaikki kallisarvoinen turvallisuustieto häviää? Vartiomisliikkeen intressissä ei välttämättä ole näyttää toimiiko heidän tarjoamansa ratkaisu. He eivät mukisematta halua lajitella ja jalostaa keräämäänsä tietoa. Vuonna 2016 suurin osa vartioimisliikkeiden tuottamasta datasta on haudattu itsejäljentäviin lomakkeisiin. Näitä säilytetään ensin peräkammarissa viisi vuotta ja sitten ne vedetään silppurin läpi. Se siitä datan hyödyntämisestä.
Teollisuudessa on jo jonkin aikaa käytetty rikos- ja työturvallisuusriskien hallinnassa sekä ennakoivia että jälkikäteismittareita.Työntekijät kirjaavat turvallisuushavaintonsa ja turvallisuusoperaattorit kirjaavat tapahtumailmoituksensa sähköisiin järjestelmiin. Mittaritiedon keruu ja jalostaminen on teollisuudessa ollut tehokasta suhteessa mittaamattomuudesta aiheutuviin kustannuksiin. Palveluala seuraa tässä kummallisesti perästä vaikka esimerkiksi kaupan sektorilla hävikin hintalappu olisi varmasti tarkoituksenmukaista löytää.
Vartioimisliikkeet ovat jonkun aikaa raportoineet Excel-muodossa kohteista, joissa vartijalla on käytössään pöytätietokone sekä internet-yhteys. Samoin piirivartiointi on tuottanut (laskutusperusteisesti) vasteisiinsa liittyvää tietoa sähköisesti. Muu vartioinnin data on jo ennen musteen kuivumista tuomittu unholaan. Kun mittarit ovat ruosteessa ja vertaamisia niiden välillä ei voida tehdä, on vartioinnin vaikutus vakioitu riippuen siitä keneltä sitä kysytään. Vartiointiliikkeen myyjän mukaan vaikuttavuus on ilmeinen. Kun kysyt että – miten niin – vaihdetaan puheenaihe esimerkiksi säähän.
On eriskummallista, että älypuhelimien ja applikaatioiden aikakautena vartioinnin asiakkaat eivät ole vaatineet vartioinnin dataa käyttöönsä. Tällaisia turvallisuusdatan hallinnan ekosysteemejä on markkinoilla jo muutamia –yksi suomalainenkin. Jotkin niistä ovat jo niin käytettäviä, että myymälän vartija voi niitä käyttää niitä puhelimellaan samalla osoittaen käsimerkkejä kiinniotetulle. Kun datan keräämiselle ei ole enää käytännön esteitä kasvaa sen arvo sen edustavuuden mukana.
Vartiointihankinnat ovat tänä päivänä perusteltavissa kustannus-hyöty –laskelmalla. Nykyaikainen vartioimisliike pystyy tuottamaan asiakkaalleen jalostettua tietoa valittujen toimenpiteiden vaikutuksista – jos te arvoisat asiakkaat osaatte sitä vaatia.
